Valmentajien lukuvuosi 2015-2016

Suvivirret on laulettu, valmistuneet saatettu maailmalle osaavina ammattilaisina ja opintojaan jatkavat päästetty kesälomalle keräämään voimia ensi lukuvuoteen. Viimeistä kirjoitusta viedään ennen syksyä...

Tänä lukuvuonna Hyvinvointiklinikka Hyrinässä on sattunut ja tapahtunut. Toimintaa ja toiminta-ajatusta on kehitetty, testattu ja mallinnettu. Lukuvuosi on aika ajoin ollut hengästyttävä, mutta ehdottomasti antoisa ja huikea matka opiskelija- ja työelämälähtöiseen valmentajuuteen yrittäjäkasvatuksessa.

Hyrinän yhteiskehittelyä

Ensimmäinen malli Hyrinän toiminnasta on saatu visualisoiduksi sekä sanakirja kirjoitetuksi toimintaa ja toiminta-ajatusta selventämään. Tässä on suurena apuna ollut Tiimimestari -koulutus, joka avulla toimintaa on pystytty paremmin sanoittamaan, saatu työkaluja sekä menetelmiä hankkeen kehittämiseksi sekä löydetty punainen lanka valmentajuuteen.

Valmentajuus ja valmentaminen on herättänyt osastomme opettajissa muun muassa seuraavia ajatuksia:

"Valmentajan roolissa annan opiskelijalle enemmän tilaa 

ja näin hän saa itse ottaa enemmän vastuuta oppimisestaan"

"...valmentamiseen liittyy usein myös epävarmuus ja jännitys, 

että selviytyvätkö he (opiskelijat), kun vastuu on siirtynyt opiskelijoille"

"Olen päästänyt irti opettajajohtoisesti opettamisesta, uskallan antaa vastuuta opiskelijoille"

"Uusi, palkitseva tapa tehdä työtä ja opiskelijoita motivoiva"

Koulutusaloja ylittävää
yhteisvalmentajuutta

Valmentaja kahvin keitossa

Miten opiskelijat kokevat valmentajuuden ja Hyrinän oppimisympäristönä? Kävimmekin yhden valmistuvan ryhmän kanssa antoisan keskustelun Hyvinvointiklinikka Hyrinän ja valmentamisen merkityksestä oppimisen ohjaamisessa. 

Opiskelijat kertoivat, että Hyrinä on mahdollistanut menemisen omalle epämukavuusalueelle, joka on taas mahdollistanut sen, ettei yllättäviäkään eteentulevia työtehtäviä enää jännitä. Valmistuvat opiskelijat olivat yhtä mieltä siitä, että Hyrinä ja valmentaminen on vahvistanut työelämässä tarvittavaa osaamista. Vaikka työelämään siirtyminen on jännittävää, on sinne hyvä mennä kun on saanut rohkeutta luottaa omaan osaamiseensa. Valmistuvat opiskelijat kokivat myös, että valmentamiseen tottuminen ja ensimmäiset Hyrinän työkeikat tuntuivat jopa ahdistavilta, mutta toisaalta juuri se on mahdollistanut oppimista ja osaamista. 

Eräs opiskelija selvitti leikillisesti rehtorillemme opettajuuden ja valmentajuuden eroa näin: "opettaja opettaa luokassa ja valmentaja on kahvilla". Mutta mitä muuta eroa opiskelijat kokevat opettajalla ja valmentajalla olevan? Opiskelijat kertoivat, että valmentaja on enemmän, sillä valmentaja ei syötä valmiita vastauksia, vaan antaa tilaa ja tukea ideoida itse. Valmentaja on taustatuki, tsemppaaja ja myötäeläjä, joka "piiskaa" sopivasta, ettei jäädä tuleen makaamaan. Kaikki oppivat kaikilta. 

Tästä on hyvä rauhoittua hetkeksi. Ihanaa ja aurinkoista kesää!

Terveisin Jenniina Hyrinän hanketyöryhmän puolesta

Lähihoitajaopiskelijoiden asiakaspalvelu

Olimme suorastaan jännän äärellä kuntoutuksen sekä sairaanhoidon ja huolenpidon osaamisalaopiskelijoiden kanssa. Jalkauduimme hyvinkääläisen palvelutalon tiloihin ottamaan vastaan asiakkaita hierontaan sekä hyvinvointikioskiin joulu-tammikuussa. Asiakasvastaanottoja oli yhteensä viitenä päivänä, joina kuntoutuksen osaamisalaopiskelijat vastasivat hieronnan asiakaspalvelusta sekä sairaanhoidon ja huolenpidon osaamisalaopiskelijat Hyvinvointikioskin mittauksista (verenpaine, PEF, verensokeri, kolesteroli ja hemoglobiini, lisäksi kuntoutuksen osaamisalaopiskelijat osallistuivat kioskiin puristusvoiman mittaamisella).

Tiimivetäjien palaveria

Opiskelijat työskentelivät työvuorojen mukaan, joista joka työpäivälle erikseen valitut tiimivetäjät pitivät huolta. Tiimivetäjien vastuulla oli varmistaa, että työvuoroissa oli tarpeellinen määrä työntekijöitä ja tiimivetäjät tekivät tarvittaessa muutoksia työvuoroihin ja -tehtäviin. Tiimivetäjät huolehtivat myös, että työntekijöillä oli aina tarvittavat välineet ja materiaalit saatavilla. Aamut alkoivat siis tohinalla. Tiimivetäjien vastuulla oli myös asiakkaiden vastaanotto ja ohjaaminen. 

Paikalla olleet valmentajaopettajat antoivat tarvittaessa tukea opiskelijoille, jotka hoitivat tehtävänsä vastuuta kantaen ja harjaantuen itsenäisiin ratkaisuihin sekä oma-aloitteisuuteen. Työntäyteiset päivät sisälsivätkin runsaasti oppia asiakkaiden kohtaamisesta ja vastuullisuudesta työmenetelmien hallinnan harjaantumista unohtamatta. Me valmentajat seurasimme ilolla opiskelijoiden työskentelyä ja etenkin siitä saatuja oppimiskokemuksia.

Tässä sairaanhoidon ja huolenpidon osaamisalaopiskelija Elinan kirjoitus Hyvinvointikioskin viimeisestä päivästä:

Sairaanhoidon ja huolenpidon osaamisalan opiskelijoiden päivä Sahanmäen palvelutalon terveyskioskissa 19.1.2016

Aamu alkoi rauhallisesti paikkoja laitellessa ja päivän ohjelmaa sekä sisältöä kerratessa. Mukanamme oli kuntoutuksen osaamisalan opiskelijoita jotka hoitivat terveyskioskissa puristusvoimaa, olivat kassalla sekä tekivät ennalta varattuja hieronta-aikoja. Mukanamme myös oli 2 opettajaa, sairaanhoidon ja huolenpidon sekä kuntoutuksen osaamisalasta.

Tilat kioskille olivat pienet mutta hetken organisoituamme saimme tilan toimivaksi. Yhdessä pöydässä suoritimme kaikki pistoja vaativat mittaukset: verensokeri, kokonaiskolesteroli sekä hemoglobiini. Tällä pisteellä oli aina kaksi opiskelijaa joista toinen suoritti mittaukset, toinen kirjaamisen ja ohjaamisen. Toisessa pöydässä suoritettiin pistomittausten jälkeen verenpaineen mittaus sekä PEF -puhallukset. Viimeisenä pisteenä oli puristusvoima.

Aamulla verenpaineen mittauksessa kävi vain yksi asiakas joka oli ennen jo käynyt terveyskioskissa. Pitkin päivää asiakkaita kertyi yhteensä kuusi. Yksi asiakkaistamme oli nähnyt lehdessä ilmoituksen ja tätä kautta osasi tulla kioskiin. Hän oli innoissaan ja hyvin kiitollinen palveluistamme. Ryhmähenki ja tiimityö oli hyvää pitkin päivää ja saimme hyvää palautetta. Ruokailutkin sujuivat joustavasti.

Terveyskioskin jatkoa ajatellen tulimme tulokseen, että kioskin olisi hyvä olla joka kerta eri paikassa sillä moni kertoi jo käyneensä aiemmin.  Muuten kioski oli kokonaisuudessaan mieluinen oppimistilanne sillä se tarjosi haasteita ja oikeita asiakkaita sekä tasapuolisesti vastuuta. J

Tavarat pakattu.
Lisäksi reput täynnä oppimiskokemuksia!

Terveisin,

Jenniina

Terveiset SOTE -messuilta!

Hyvinkäällä järjestettiin 27.10.2015 SOTE -messut ja Hyvinvointiklinikka Hyrinä osallistuihin niihin näytteilleasettajan roolissa kolmen valmentajan ja viiden opiskelijan voimin. Hyvinkään SOTE -messujen teemana oli "uudistuvalla ja rohkealla integraatiolla asiakaslähtöisiin palveluihin" ja saimmekin päivän aikana kuulla hyvinkääläisiä ratkaisuja sosiaali- ja terveysalalta, joissa on pyritty helpottamaan etenkin asiakkaan/potilaan roolia ja kulkua palveluissa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) tavoitteena onkin hyvinvointi- ja terveyserojen kaventumisen lisäksi järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita ja palveluita asiakaslähtöisesti. Painopiste siirtyy yhä enemmän myös hyvinvoinnin aktiiviseen edistämiseen ja ongelmien ehkäisemiseen. Tarvitaan yhteistyötä ja sen selkiyttämistä eri toimijoiden kanssa, joita ovat esimerkiksi julkinen sektori, järjestöt ja yritykset (Kaste 2012.)

Hyvinkään SOTE -messuilla saimmekin kuulla millaiset sote -näkymät Keski-Uudellamalla on edessä ja millaisia ratkaisuja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi on kokeiltu. Vahvasti oli kuultavissa, että tarvitaan organisaatioita sekä organisaation sisäisten toimijoiden rajoja ylittävää monialaista toimintaa ja kehittämistä. Puheenvuoroissa kannustettiin innovaatioihin ja hyvien käytäntöjen käyttöönottoon.

Työssä selviytyminen tarvitseekin tänä päivänä tiimityötä, työn aktiivisuutta, moniroolisuutta ja yhteisöllisyyttä, mikä edistää yhteisön osaamisen muuntumista yhteisön jäsenten avulla sosiaaliseksi pääomaksi ja toiminnaksi, innovaatioiksi. (Tuomi 2007.) Organisaatioissa epävirallinen ja muodoltaan vapaa kanssakäyminen tuottaakin parhaimmillaan uusia ajatuksia ja innovaatioita (Janhonen & Johanson, 2007). Tarvitaan myös aimo annos sisäistä yrittäjyyttä ja sen tukemista työyhteisöissä.

Lemström ja Virtanen (2014) kuvaavat sisäisen yrittäjyyden ilmenevän työntekijän tapana suhtautua oman työnsä kehittämiseen. Työntekijä, joka on sisäinen yrittäjä, on aloitteellinen, tunnistaa mahdollisuuksia ja haastaa samalla organisaation rajoja auttamalla organisaatiota uudistumaan. Sisäinen yrittäjyys työntekijöissä edistääkin organisaation kannattavuutta, tuottavuutta, suorituskykyä, asiakaslähtöisyyttä, oppimista, innovatiivisuutta ja työtyytyväisyyttä. Kalliokoski ym. (2010) kuvaavat työntekijän yrittäjämäistä asennetta intohimona, innostuneisuutena, tavoitteellisuutena ja sitoutumisena työhön.  Omaa osaamisen kehittämisestä pitää ottaa aktiivisesti vastuuta.

Kosmetologiopiskelijat Terhi ja Riikka (takana) sekä
lähihoitajaopiskelijat Heidi, Linda ja Tiia (edessä)
reippaina messuemäntinä

Kehittämisestä pitikin Anssi Tuulenmäki (yli-innovaatioaktivisti) Aalto-yliopistosta energisen puheenvuoron "Uskalla kokeilla ja innostua!", jossa hän haastoi kokeilemaan ja sen kautta kehittämään. Liian pitkälle ja valmiiksi suunniteltu jättää jotain arvokasta oppimisen ja kehittymisen näkökulmasta pois.

Kilpinen (2008) toteaakin, että tarvitaankin rohkeutta ajatella uudella tavalla ja tuoda asioita esille. Luovuus ja oppiminen tarvitsee ympärilleen sellaisen työelämän kulttuurin, jossa saa ja uskalletaan epäonnistua. Epäonnistumisesta opitaan eniten ja toisaalta mitään uutta ei saada aikaan, ellei uskalleta yrittää jotain muuta kuin mitä varmasti osataan. Uudistumisen ilmapiiri on uuden yrittämistä, epäonnistumista, onnistumista ja inspiroitumista.

Tästähän myös Hyvinvointiklinikka Hyrinää kehittävässä hankkeessa on kysymys. Kokeilemisesta ja innostumisesta, vai oliko meillä ensin innostus ja sitten kokeilua, josta innostuttiin lisää... Innostusta ei ainakaan tästä päivästä puuttunut, sillä opiskelijat ottivat Hyvinvointiklinikkansa ständin haltuun heti aamusta ja meidän valmentajien osaksi jäi ilolla seurata syrjästä, miten opiskelijat esittelivät toimintaansa, verkostoituivat ja pohtivat oman osaamisen tuotteistamisen mahdollisuuksiaan.

Arvontaa osallistuttiin ahkerasti.
Arvonnassa kysyttiin messuvierailta mikä on Hyrinä

Mikä on Hyrinä? Tätä kysyimme myös messuvierailta. Mutta mikä on Hyrinä. Tämän kysymyksen äärellä olemme olleet useaan kertaan ja varmaa on, että olemme jonkin sellaisen äärellä, jota on vaikea sanoittaa. Hyrinä pitää kokea opettajana ja opiskelijana. Hyrinä on opiskelijoiden harjoitusyritys, mutta ennen kaikkea olemme kehittämässä monipuolista ja joustavaa oppimisympäristöä.

Opettaja -lehtikin teki Hyrinästä jutun lokakuun alussa ja se on luettavissa tämän linkin takaa.

 Vastanneiden kesken arvottiin lahjakortti Hyvinvointiklinikka Hyrinään.
Arvonnan suoritti Hyria Koulutuksen
toimitusjohtaja, johtava rehtori Pekka Vaittinen
opettaja, valmentaja Sari Lähevirta-Tillin valvonnassa.

Onnea voittaneelle!

Terveisin,
Jenniina Bies-Wikgren


Lähteitä

Janhonen, M. & Johanson, J-E. 2007. Suhteiden voima. Organisaatiot tutkimuksen kohteena. Teoksessa A. Kasvio & J. Tjäder (toim.) Työ murroksessa. Helsinki: Työterveyslaitos, 55-70.

Kalliokoski, P., Kekkonen, T., Lehtinen, E., Leikola, M., Mäkeläinen, M., Paavilainen, J., Psanen, J. & Pitkänen, J. 2010, 2. painos. Työryhmän raportti: Yritystoiminnan ja työn murros. Teoksessa A Nurmio & T Turkki (toim.) Elinvoimainen Suomi. Helsinki: Sitra, 49-63. 

Kaste 2012. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2012-2015. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:1. Verkkodokumentti <http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/112146/STM_2012_%20KASTE_FI_uusi.pdf?sequence=3>. 

Kilpinen, P. 2008. Liekeissä! Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.

Lemström, T. & Virtanen, J.V. 2014. Sisäinen yrittäjyys ja sen esteet terveydenhuollossa. Hallinnon tutkimus (33) 1, 5-20.

Tuomi, K. 2007. Työyhteisön toiminta, henkilöstön hyvinvointi ja yrityksen menestyminen työelämän murroksessa. Teoksessa A. Kasvio & J. Tjäder (toim.) Työ murroksessa. Helsinki: Työterveyslaitos, 121-134.

Hyvinvointiklinikka Hyrinän yhteinen aloitus 17.8.2015

Hupsista vaan kesä meni. Tai oikeastaan säiden puolesta vasta tuli, mutta lomat ovat nyt takanapäin. Käynnistyneen lukuvuoden toinen viikko aloitettiin Hyvinvointiklinikka Hyrinän yhteisellä aloituksella. Lähes kahdeksankymmentä hyvinvointialan opiskelijaa oli perehtymässä monialaisen Hyvinvointiklinikan tarkoitukseen oppimisympäristönä ja harjoitusyrityksenä. Lisäksi opiskelijoille kerrottiin Hyvinvointiklinikkaan liittyvästä hankkeesta.

Hyvinvointiklinikka Hyrinässä opiskelijat työskentelevät aina sen mukaan, millaista taitoa ja osaamista heille kertyy opintojen edetessä. Enemmän vastuuta yrityksen toimintaan liittyvistä asioista ottavat viimeisen vuoden lähihoitajaopiskelijat sekä toisen vuoden kosmetologi- ja parturi-kampaajaopiskelijat. Yhteinen aloitus koskikin juuri näitä opiskelijoita ja heidän opettajiaan, tai paremminkin valmentajiaan.

Osa kolmannen ja toisen vuoden hyvinvointialan opiskelijoista on jo työskennellyt Hyrinässä, mutta tänä lukuvuotena heidän tehtävänään on ottaa suurempi vastuu esimerkiksi asiakaspalvelusta, tarjouksien tekemisestä työtilauksiin sekä työtilauksien organisoimisesta, suunnittelusta ja toteutuksesta (tuon alla olevan kuvan hilpeän joukon toimiessa sparraajina).

Iloinen valmentajien joukko odottaa opiskelijoita
 yhteiseen aloitukseen

Workshopien aiheina olivat Hyrinän arvot,
hyvän työyhteisön pelisäännöt ja
 oman osaamisen tuotteistaminen

 Lyhyen orientaation jälkeen opiskelijat ryhtyivät monialaisissa pienryhmissä pohtimaan ja konkretisoimaan Hyvinvointiklinikka Hyrinän arvoja (vastuullisuus, arvostava kohtaaminen, monialainen yhteistyö sekä kestävä kehitys). Opiskelijat pohtivat myös millaisia pelisääntöjä yhteisessä yrityksessä työskenteleminen tarvitsee sekä millaista osaamista heillä jo on palveluiden tuotteistamiseksi.  

Opiskelijoilta nousikin suorastaan huikeita ajatuksia siitä, mitä Hyrinän arvot tarkoittavat heille ja miten niiden pitäisi näkyä heidän työskentelyssään. Tästä käydystä arvokeskustelusta teen vielä erillisen blogikirjoituksen myöhemmin.

Hienoa oli myös kuulla, millaisia asioita hyvässä työyhteisössä pitää olla. Esimerkkeinä vastuunottamista omasta ja yhteisestä tekemisestä, rohkeutta ja kykyä antaa sekä vastaanottaa rakentavaa palautetta, yhteisen päämäärän tavoitteleminen, ymmärrys että erilaisella tekemisellä pääsee samaan tulokseen ja ennen kaikkea rentoa tekemistä. 

Rennosta tekemisestä puheen ollen... päivä oli napakka rutistus josta on hyvä jatkaa eteenpäin yrittäjyyskasvatuksen ja yrittelijäisyyden parissa. Tätä kirjoittaessa keikkaa jo kovasti pukkaa. Hyrinässä on siis alkanut uusi toimintavuosi uusien työntekijöiden kanssa.

Terveisin,
Jenniina Bies-Wikgren 

Kuvassa vasemmalta Tanja Peuranpää, Elina Ikonen, Sari Hautasaari, Outi Pyrhönen, allekirjoittanut sekä Tiina Tarvonen

PS. Huomasittehan valmentajien päällä olevat hienot paidat? Samanlaiset työpaidat jaettiin päivän aikana myös opiskelijoille.

Vaikuttavat oppimisympäristöt terveysalalla konferenssi

1.-2.6.2015 järjestettiin kolmas terveysalan kansallinen konferenssi Helsingissä. Konferenssin järjestäjinä toimivat Turun Yliopiston hoitotieteen laitos, sekä Metropolia Ammattikorkeakoulun terveysala. Päivien teemana oli moderni opettaminen, tuloksekas oppiminen, sekä jatkuvan osaamisen kehittäminen. Teemoja ilmensivät tieteellinen tutkimus ja erilaiset kehittämishankkeet.

http://www.metropolia.fi/ajankohtaista/tapahtumat/?tx_ttnews[tt_news]=4675&cHash=0f2c12ef3bbe07f902fbb82306331b40


Neljä Hyrian sosiaali-  ja terveysalan opettajaa osallistui konferenssiin tavoitellen näköalapaikaa terveysalan opettamisen ja tutkimuksen kansallisessa foorumissa. Vaikka konferenssiesitysten painopisteet kohdentuivat pääosin Yliopisto ja Ammattikorkeakouluopetukseen, on erittäin tärkeää, että myös ammatillinen toinen aste ammentaa tietoperustansa tieteellisestä kontekstista.

Myös tämä osallistavan pedagogiikan hanke edellyttää terveysalan koulutuksen ymmärtämistä tulevaisuusorientoituneesti. Elämme koulutuksen kentällä uudistuneessa maailmassa, jossa pätevät haasteelliset lainalaisuudet, -korkeat oppimisen ja osaamisen tavoitteet, toisaalta ymmärrys yksilöiden erilaisesta tavasta ja mahdollisuuksista oppia. Olemme hankkeen avulla terveysalan koulutuksen kehittämisen ytimessä ja konferenssin anti vahvisti tätä näkökulmaa erittäin paljon. Terveysalan koulutus edellyttää uudistumista, myös toisen asteen koulutuksessa.

"Hyvät tulokset edellyttävät opettamisen jatkuvaa kehittämistä tulevaisuusorientoituneesti. Väestön ikääntyminen ja samaan aikaan työikäisten ikäluokkien pieneneminen, yhteisöjen monimuotoistuminen ja teknologian sulautuminen kiinteäksi osaksi arkipäivää haastavat kehittämään koulutusta tuottamaan osaamista, jonka avulla hallitaan ja toimitaan muutoksessa." (Erikson, E. & Leino-Kilpi, H. 2015.)

Hyria koulutuksen sosiaali- ja terveysala sai myös todellista näkyvyyttä konferenssissa: Jenniina Bies-Wikgrenin seminaariesityksessä "Luontoistettu luokka hyvinvointia edistävänä oppimisympäristönä". Jenniina esitteli luonnon hyvinvointivaikutusten merkitystä oppimisympäristön ja opettamisen näkökulmista. Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa opettavien opettajien ammatillista identiteettiä ja hyvinvointia luontoistetussa luokassa. Tutkimus pohjautuu Hyrian Kauppalankadulla olevan luokkatilan muutostyöhön.

Jenniinan blogi avaa konkreettisen näkymän luokkatilan muutostyöprosessiin sekä tutkimukseen. http://luontoistettuluokka.blogspot.fi/

Konferenssin anti oli kaikkiaan merkityksellinen. Saimme kuulla erilaisista pedagogisista ratkaisuisusta ja koulutustutkimuksesta. Todistimme kriittisiä näkökulmien vaihtoja, sekä saimme vahvistusta, että olemme monissa pedagogisissa ratkaisuissa korkeakoulupedagogiikan rinnalla. Toki toisen asteen terveysalan koulutuksen pedagogisista ratkaisuista ja- kehittämistyöstä on vielä niukasti tutkimusta.

Myös yrittäjyyskasvatus terveysalan koulutuksessa oli vahvasti esillä. Yrittäjyys on saanut tilaa uudessa opetussuunnitelmassa, joten on luonnollisesti odotettavaa, että teema näkyy myös koulutuksen tutkimus- ja kehittämistyössä.

Yrittäjyyskasvatuksen näkökulmaa edisti konferenssissa muun muassa Mäkinen E. työryhmineen. Työryhmä on perehtynyt hyvinvointialan yrittäjyyskasvatuksen rakentumiseen omassa kehittämistyössään.

Kehittämistyössä kuvataan, että hyvinvointialan yrittäjyys edellyttää luovaa, innostunutta ja utealiasta ajattelu- ja toimintatapaa. Yrittäjyys terveysalalla toteutuu yhä useammin verkostoissa ja sille on ominaista asiakaskumppanuus sekä aktiivinen tilaisuuksiin ja mahdollisuuksiin tarttuminen. Kehittämistutkimuksen mukaan yrittäjyyspedagogiikan ytimessä on yrittäjämäisen oppimisen mahdollistaminen, jossa yrittäjyyden olemuksen tarkasteleminen luonnistuu luonnollisimmin.

Osallistava pedagogiikka hankeessa kehitettävä Hyvinvointiklinikka Hyrinä on yrittäjyyskasvatuksen näkökulmasta ajankohtainen. Olemme luomassa ja uudistamassa, toisaalta oppimassa ja kiinnostumassa uudesta tavasta oppia ja opettaa. Olemme tietoisesti herkistymässä uudelle (Lehtinen, E.)

Kuinka siis synnyttää terveysalan opiskelijoissa,  tulevaisuuden ammatilaisissa niin sanottu hoitamisen palo, joka pysyy vaikka maailma ympärillä muuttuukin?  Siinä haastetta koulutukseen, opettamiseen ja kaikkeen tiedon välittämiseen. (Voutilainen, P. STM)

Uskon, että tuon hiljaisen tiedon välittämiseen tarvitaan kaikkien verkostojen tiivistä yhteistyötä. Ja etenkin verkostojen välisiä dialogeja, joilla todella on merkitystä!

Vaikka terveysalan koulutus muuttuu, on onneksi asioita jotka eivät koskaan muutu. :)
Kuva hoitotyön koulutuksen museosta. (Tukholmankadun yksikkö, Metropolia ammattikorkeakoulu)

Mukavaa ja rentouttavaa kesää! Hanketyöryhmä palaa bloggaamaan jälleen elokuussa!

Kesäterveisin, Elina Ikonen




Lähteet:

Vaikuttavat oppimisympäristöt terveysalalla, Kolmas terveysalan koulutuksen kansallinen konferenssi 1. - 2.6.2015. Helsinki. Abstraktit.

Dosentti, johtaja Päivi Voutilainen, STM. Konferenssipuhe.
Akatemiaprofessori Erno Lehtinen, Turun Yliopisto. Konferenssipuhe.