Valmentajien lukuvuosi 2015-2016

Suvivirret on laulettu, valmistuneet saatettu maailmalle osaavina ammattilaisina ja opintojaan jatkavat päästetty kesälomalle keräämään voimia ensi lukuvuoteen. Viimeistä kirjoitusta viedään ennen syksyä...

Tänä lukuvuonna Hyvinvointiklinikka Hyrinässä on sattunut ja tapahtunut. Toimintaa ja toiminta-ajatusta on kehitetty, testattu ja mallinnettu. Lukuvuosi on aika ajoin ollut hengästyttävä, mutta ehdottomasti antoisa ja huikea matka opiskelija- ja työelämälähtöiseen valmentajuuteen yrittäjäkasvatuksessa.

Hyrinän yhteiskehittelyä

Ensimmäinen malli Hyrinän toiminnasta on saatu visualisoiduksi sekä sanakirja kirjoitetuksi toimintaa ja toiminta-ajatusta selventämään. Tässä on suurena apuna ollut Tiimimestari -koulutus, joka avulla toimintaa on pystytty paremmin sanoittamaan, saatu työkaluja sekä menetelmiä hankkeen kehittämiseksi sekä löydetty punainen lanka valmentajuuteen.

Valmentajuus ja valmentaminen on herättänyt osastomme opettajissa muun muassa seuraavia ajatuksia:

"Valmentajan roolissa annan opiskelijalle enemmän tilaa 

ja näin hän saa itse ottaa enemmän vastuuta oppimisestaan"

"...valmentamiseen liittyy usein myös epävarmuus ja jännitys, 

että selviytyvätkö he (opiskelijat), kun vastuu on siirtynyt opiskelijoille"

"Olen päästänyt irti opettajajohtoisesti opettamisesta, uskallan antaa vastuuta opiskelijoille"

"Uusi, palkitseva tapa tehdä työtä ja opiskelijoita motivoiva"

Koulutusaloja ylittävää
yhteisvalmentajuutta

Valmentaja kahvin keitossa

Miten opiskelijat kokevat valmentajuuden ja Hyrinän oppimisympäristönä? Kävimmekin yhden valmistuvan ryhmän kanssa antoisan keskustelun Hyvinvointiklinikka Hyrinän ja valmentamisen merkityksestä oppimisen ohjaamisessa. 

Opiskelijat kertoivat, että Hyrinä on mahdollistanut menemisen omalle epämukavuusalueelle, joka on taas mahdollistanut sen, ettei yllättäviäkään eteentulevia työtehtäviä enää jännitä. Valmistuvat opiskelijat olivat yhtä mieltä siitä, että Hyrinä ja valmentaminen on vahvistanut työelämässä tarvittavaa osaamista. Vaikka työelämään siirtyminen on jännittävää, on sinne hyvä mennä kun on saanut rohkeutta luottaa omaan osaamiseensa. Valmistuvat opiskelijat kokivat myös, että valmentamiseen tottuminen ja ensimmäiset Hyrinän työkeikat tuntuivat jopa ahdistavilta, mutta toisaalta juuri se on mahdollistanut oppimista ja osaamista. 

Eräs opiskelija selvitti leikillisesti rehtorillemme opettajuuden ja valmentajuuden eroa näin: "opettaja opettaa luokassa ja valmentaja on kahvilla". Mutta mitä muuta eroa opiskelijat kokevat opettajalla ja valmentajalla olevan? Opiskelijat kertoivat, että valmentaja on enemmän, sillä valmentaja ei syötä valmiita vastauksia, vaan antaa tilaa ja tukea ideoida itse. Valmentaja on taustatuki, tsemppaaja ja myötäeläjä, joka "piiskaa" sopivasta, ettei jäädä tuleen makaamaan. Kaikki oppivat kaikilta. 

Tästä on hyvä rauhoittua hetkeksi. Ihanaa ja aurinkoista kesää!

Terveisin Jenniina Hyrinän hanketyöryhmän puolesta

Terveiset SOTE -messuilta!

Hyvinkäällä järjestettiin 27.10.2015 SOTE -messut ja Hyvinvointiklinikka Hyrinä osallistuihin niihin näytteilleasettajan roolissa kolmen valmentajan ja viiden opiskelijan voimin. Hyvinkään SOTE -messujen teemana oli "uudistuvalla ja rohkealla integraatiolla asiakaslähtöisiin palveluihin" ja saimmekin päivän aikana kuulla hyvinkääläisiä ratkaisuja sosiaali- ja terveysalalta, joissa on pyritty helpottamaan etenkin asiakkaan/potilaan roolia ja kulkua palveluissa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) tavoitteena onkin hyvinvointi- ja terveyserojen kaventumisen lisäksi järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita ja palveluita asiakaslähtöisesti. Painopiste siirtyy yhä enemmän myös hyvinvoinnin aktiiviseen edistämiseen ja ongelmien ehkäisemiseen. Tarvitaan yhteistyötä ja sen selkiyttämistä eri toimijoiden kanssa, joita ovat esimerkiksi julkinen sektori, järjestöt ja yritykset (Kaste 2012.)

Hyvinkään SOTE -messuilla saimmekin kuulla millaiset sote -näkymät Keski-Uudellamalla on edessä ja millaisia ratkaisuja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi on kokeiltu. Vahvasti oli kuultavissa, että tarvitaan organisaatioita sekä organisaation sisäisten toimijoiden rajoja ylittävää monialaista toimintaa ja kehittämistä. Puheenvuoroissa kannustettiin innovaatioihin ja hyvien käytäntöjen käyttöönottoon.

Työssä selviytyminen tarvitseekin tänä päivänä tiimityötä, työn aktiivisuutta, moniroolisuutta ja yhteisöllisyyttä, mikä edistää yhteisön osaamisen muuntumista yhteisön jäsenten avulla sosiaaliseksi pääomaksi ja toiminnaksi, innovaatioiksi. (Tuomi 2007.) Organisaatioissa epävirallinen ja muodoltaan vapaa kanssakäyminen tuottaakin parhaimmillaan uusia ajatuksia ja innovaatioita (Janhonen & Johanson, 2007). Tarvitaan myös aimo annos sisäistä yrittäjyyttä ja sen tukemista työyhteisöissä.

Lemström ja Virtanen (2014) kuvaavat sisäisen yrittäjyyden ilmenevän työntekijän tapana suhtautua oman työnsä kehittämiseen. Työntekijä, joka on sisäinen yrittäjä, on aloitteellinen, tunnistaa mahdollisuuksia ja haastaa samalla organisaation rajoja auttamalla organisaatiota uudistumaan. Sisäinen yrittäjyys työntekijöissä edistääkin organisaation kannattavuutta, tuottavuutta, suorituskykyä, asiakaslähtöisyyttä, oppimista, innovatiivisuutta ja työtyytyväisyyttä. Kalliokoski ym. (2010) kuvaavat työntekijän yrittäjämäistä asennetta intohimona, innostuneisuutena, tavoitteellisuutena ja sitoutumisena työhön.  Omaa osaamisen kehittämisestä pitää ottaa aktiivisesti vastuuta.

Kosmetologiopiskelijat Terhi ja Riikka (takana) sekä
lähihoitajaopiskelijat Heidi, Linda ja Tiia (edessä)
reippaina messuemäntinä

Kehittämisestä pitikin Anssi Tuulenmäki (yli-innovaatioaktivisti) Aalto-yliopistosta energisen puheenvuoron "Uskalla kokeilla ja innostua!", jossa hän haastoi kokeilemaan ja sen kautta kehittämään. Liian pitkälle ja valmiiksi suunniteltu jättää jotain arvokasta oppimisen ja kehittymisen näkökulmasta pois.

Kilpinen (2008) toteaakin, että tarvitaankin rohkeutta ajatella uudella tavalla ja tuoda asioita esille. Luovuus ja oppiminen tarvitsee ympärilleen sellaisen työelämän kulttuurin, jossa saa ja uskalletaan epäonnistua. Epäonnistumisesta opitaan eniten ja toisaalta mitään uutta ei saada aikaan, ellei uskalleta yrittää jotain muuta kuin mitä varmasti osataan. Uudistumisen ilmapiiri on uuden yrittämistä, epäonnistumista, onnistumista ja inspiroitumista.

Tästähän myös Hyvinvointiklinikka Hyrinää kehittävässä hankkeessa on kysymys. Kokeilemisesta ja innostumisesta, vai oliko meillä ensin innostus ja sitten kokeilua, josta innostuttiin lisää... Innostusta ei ainakaan tästä päivästä puuttunut, sillä opiskelijat ottivat Hyvinvointiklinikkansa ständin haltuun heti aamusta ja meidän valmentajien osaksi jäi ilolla seurata syrjästä, miten opiskelijat esittelivät toimintaansa, verkostoituivat ja pohtivat oman osaamisen tuotteistamisen mahdollisuuksiaan.

Arvontaa osallistuttiin ahkerasti.
Arvonnassa kysyttiin messuvierailta mikä on Hyrinä

Mikä on Hyrinä? Tätä kysyimme myös messuvierailta. Mutta mikä on Hyrinä. Tämän kysymyksen äärellä olemme olleet useaan kertaan ja varmaa on, että olemme jonkin sellaisen äärellä, jota on vaikea sanoittaa. Hyrinä pitää kokea opettajana ja opiskelijana. Hyrinä on opiskelijoiden harjoitusyritys, mutta ennen kaikkea olemme kehittämässä monipuolista ja joustavaa oppimisympäristöä.

Opettaja -lehtikin teki Hyrinästä jutun lokakuun alussa ja se on luettavissa tämän linkin takaa.

 Vastanneiden kesken arvottiin lahjakortti Hyvinvointiklinikka Hyrinään.
Arvonnan suoritti Hyria Koulutuksen
toimitusjohtaja, johtava rehtori Pekka Vaittinen
opettaja, valmentaja Sari Lähevirta-Tillin valvonnassa.

Onnea voittaneelle!

Terveisin,
Jenniina Bies-Wikgren


Lähteitä

Janhonen, M. & Johanson, J-E. 2007. Suhteiden voima. Organisaatiot tutkimuksen kohteena. Teoksessa A. Kasvio & J. Tjäder (toim.) Työ murroksessa. Helsinki: Työterveyslaitos, 55-70.

Kalliokoski, P., Kekkonen, T., Lehtinen, E., Leikola, M., Mäkeläinen, M., Paavilainen, J., Psanen, J. & Pitkänen, J. 2010, 2. painos. Työryhmän raportti: Yritystoiminnan ja työn murros. Teoksessa A Nurmio & T Turkki (toim.) Elinvoimainen Suomi. Helsinki: Sitra, 49-63. 

Kaste 2012. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2012-2015. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:1. Verkkodokumentti <http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/112146/STM_2012_%20KASTE_FI_uusi.pdf?sequence=3>. 

Kilpinen, P. 2008. Liekeissä! Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.

Lemström, T. & Virtanen, J.V. 2014. Sisäinen yrittäjyys ja sen esteet terveydenhuollossa. Hallinnon tutkimus (33) 1, 5-20.

Tuomi, K. 2007. Työyhteisön toiminta, henkilöstön hyvinvointi ja yrityksen menestyminen työelämän murroksessa. Teoksessa A. Kasvio & J. Tjäder (toim.) Työ murroksessa. Helsinki: Työterveyslaitos, 121-134.