Hyvinvointiklinikka Hyrinä

Hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet –hankkeen tavoitteena on kehittää työelämälähtöistä hyvinvointialan oppimisympäristöä, edistää nuorten tasa-arvoa sekä vahvistaa osallisuutta.

Hyvinvointiklinikan tarkoituksena on edistää opiskelijoiden työelämässä tarvittavaa ammattitaitoa ja verkostoitumista. Lisäksi hyvinvointiklinikka vahvistaa opettajien osallistavan pedagogiikan osaamista, sekä työssäolevien ammattitaitoa.

keskiviikko 28. lokakuuta 2015

Terveiset SOTE -messuilta!

Hyvinkäällä järjestettiin 27.10.2015 SOTE -messut ja Hyvinvointiklinikka Hyrinä osallistuihin niihin näytteilleasettajan roolissa kolmen valmentajan ja viiden opiskelijan voimin. Hyvinkään SOTE -messujen teemana oli "uudistuvalla ja rohkealla integraatiolla asiakaslähtöisiin palveluihin" ja saimmekin päivän aikana kuulla hyvinkääläisiä ratkaisuja sosiaali- ja terveysalalta, joissa on pyritty helpottamaan etenkin asiakkaan/potilaan roolia ja kulkua palveluissa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) tavoitteena onkin hyvinvointi- ja terveyserojen kaventumisen lisäksi järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita ja palveluita asiakaslähtöisesti. Painopiste siirtyy yhä enemmän myös hyvinvoinnin aktiiviseen edistämiseen ja ongelmien ehkäisemiseen. Tarvitaan yhteistyötä ja sen selkiyttämistä eri toimijoiden kanssa, joita ovat esimerkiksi julkinen sektori, järjestöt ja yritykset (Kaste 2012.)

Hyvinkään SOTE -messuilla saimmekin kuulla millaiset sote -näkymät Keski-Uudellamalla on edessä ja millaisia ratkaisuja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi on kokeiltu. Vahvasti oli kuultavissa, että tarvitaan organisaatioita sekä organisaation sisäisten toimijoiden rajoja ylittävää monialaista toimintaa ja kehittämistä. Puheenvuoroissa kannustettiin innovaatioihin ja hyvien käytäntöjen käyttöönottoon.


Työssä selviytyminen tarvitseekin tänä päivänä tiimityötä, työn aktiivisuutta, moniroolisuutta ja yhteisöllisyyttä, mikä edistää yhteisön osaamisen muuntumista yhteisön jäsenten avulla sosiaaliseksi pääomaksi ja toiminnaksi, innovaatioiksi. (Tuomi 2007.) Organisaatioissa epävirallinen ja muodoltaan vapaa kanssakäyminen tuottaakin parhaimmillaan uusia ajatuksia ja innovaatioita (Janhonen & Johanson, 2007). Tarvitaan myös aimo annos sisäistä yrittäjyyttä ja sen tukemista työyhteisöissä.

Lemström ja Virtanen (2014) kuvaavat sisäisen yrittäjyyden ilmenevän työntekijän tapana suhtautua oman työnsä kehittämiseen. Työntekijä, joka on sisäinen yrittäjä, on aloitteellinen, tunnistaa mahdollisuuksia ja haastaa samalla organisaation rajoja auttamalla organisaatiota uudistumaan. Sisäinen yrittäjyys työntekijöissä edistääkin organisaation kannattavuutta, tuottavuutta, suorituskykyä, asiakaslähtöisyyttä, oppimista, innovatiivisuutta ja työtyytyväisyyttä. Kalliokoski ym. (2010) kuvaavat työntekijän yrittäjämäistä asennetta intohimona, innostuneisuutena, tavoitteellisuutena ja sitoutumisena työhön.  Omaa osaamisen kehittämisestä pitää ottaa aktiivisesti vastuuta.



Kosmetologiopiskelijat Terhi ja Riikka (takana) sekä
lähihoitajaopiskelijat Heidi, Linda ja Tiia (edessä)
reippaina messuemäntinä
Kehittämisestä pitikin Anssi Tuulenmäki (yli-innovaatioaktivisti) Aalto-yliopistosta energisen puheenvuoron "Uskalla kokeilla ja innostua!", jossa hän haastoi kokeilemaan ja sen kautta kehittämään. Liian pitkälle ja valmiiksi suunniteltu jättää jotain arvokasta oppimisen ja kehittymisen näkökulmasta pois.

Kilpinen (2008) toteaakin, että tarvitaankin rohkeutta ajatella uudella tavalla ja tuoda asioita esille. Luovuus ja oppiminen tarvitsee ympärilleen sellaisen työelämän kulttuurin, jossa saa ja uskalletaan epäonnistua. Epäonnistumisesta opitaan eniten ja toisaalta mitään uutta ei saada aikaan, ellei uskalleta yrittää jotain muuta kuin mitä varmasti osataan. Uudistumisen ilmapiiri on uuden yrittämistä, epäonnistumista, onnistumista ja inspiroitumista.

Tästähän myös Hyvinvointiklinikka Hyrinää kehittävässä hankkeessa on kysymys. Kokeilemisesta ja innostumisesta, vai oliko meillä ensin innostus ja sitten kokeilua, josta innostuttiin lisää... Innostusta ei ainakaan tästä päivästä puuttunut, sillä opiskelijat ottivat Hyvinvointiklinikkansa ständin haltuun heti aamusta ja meidän valmentajien osaksi jäi ilolla seurata syrjästä, miten opiskelijat esittelivät toimintaansa, verkostoituivat ja pohtivat oman osaamisen tuotteistamisen mahdollisuuksiaan.


Arvontaa osallistuttiin ahkerasti.
Arvonnassa kysyttiin messuvierailta mikä on Hyrinä


Mikä on Hyrinä? Tätä kysyimme myös messuvierailta. Mutta mikä on Hyrinä. Tämän kysymyksen äärellä olemme olleet useaan kertaan ja varmaa on, että olemme jonkin sellaisen äärellä, jota on vaikea sanoittaa. Hyrinä pitää kokea opettajana ja opiskelijana. Hyrinä on opiskelijoiden harjoitusyritys, mutta ennen kaikkea olemme kehittämässä monipuolista ja joustavaa oppimisympäristöä.

Opettaja -lehtikin teki Hyrinästä jutun lokakuun alussa ja se on luettavissa tämän linkin takaa.







 Vastanneiden kesken arvottiin lahjakortti Hyvinvointiklinikka Hyrinään.
Arvonnan suoritti Hyria Koulutuksen
toimitusjohtaja, johtava rehtori Pekka Vaittinen
opettaja, valmentaja Sari Lähevirta-Tillin valvonnassa.

Onnea voittaneelle!


Terveisin,
Jenniina Bies-Wikgren


Lähteitä

Janhonen, M. & Johanson, J-E. 2007. Suhteiden voima. Organisaatiot tutkimuksen kohteena. Teoksessa A. Kasvio & J. Tjäder (toim.) Työ murroksessa. Helsinki: Työterveyslaitos, 55-70.


Kalliokoski, P., Kekkonen, T., Lehtinen, E., Leikola, M., Mäkeläinen, M., Paavilainen, J., Psanen, J. & Pitkänen, J. 2010, 2. painosTyöryhmän raporttiYritystoiminnan ja työn murrosTeoksessa Nurmio & T Turkki (toim.) Elinvoimainen Suomi. Helsinki: Sitra, 49-63. 

Kaste 2012. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2012-2015. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:1. Verkkodokumentti <http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/112146/STM_2012_%20KASTE_FI_uusi.pdf?sequence=3>. 

Kilpinen, P. 2008. Liekeissä! Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.

Lemström, T. & Virtanen, J.V. 2014. Sisäinen yrittäjyys ja sen esteet terveydenhuollossa. Hallinnon tutkimus (33) 1, 5-20.

Tuomi, K. 2007. Työyhteisön toiminta, henkilöstön hyvinvointi ja yrityksen menestyminen työelämän murroksessa. Teoksessa A. Kasvio & J. Tjäder (toim.) Työ murroksessa. Helsinki: Työterveyslaitos, 121-134.





maanantai 5. lokakuuta 2015

Hyvinvointipäivä Onnensillassa 24.9

Tanssin pyörteissä

Toteutimme yhteistyössä kosmetologi- ja parturikampaajaopiskelijoiden kanssa monialaisen hyvinvointi- ja hemmottelupäivän Hyvinkään Onnensillassa. Päivän suunnittelu ja toteutus aloitettiin tiiminvetäjien valinnalla. Lähihoitajaopiskelijoiden kohdalla nakki napsahti siis meille.

Ohjelmaa lähdettiin suunnittelemaan asiakkaiden haastatteluiden pohjalta. Haastattelut asiakkaille tehtiin Onnensillassa.



Tarjolla oli tietoa
ravitsemuksesta ja liikunnasta
Hyvinvointi- ja hemmottelupäivänä oli siis asiakkaille tarjolla:
* Terveysneuvontaa ( ravitsemus ja liikunta)
* Non Stop tanssia
* Hierontaa
* Käsihoitoa
* Manikyyria
* Hiusten leikkausta ja pikakampauksia
Lisäksi asiakkaat saivat osallistua tuoksuvisaan, jossa oli palkintona hierontalahjakortti


Hiusten leikkausta
ja kampausten tekoa


Tiiminvetäjien tehtävänä oli varmistaa että homma toimii, kukin tiiminjäsen tietää mitä tehdä, ratkaista mahdolliset ongelmat sekä yhteydenpito Onnensillan henkilökunnan kanssa.

Tiukasta aikataulusta huolimatta, päivä onnistui erinomaisesti. Saimme asiakkailta hyvää palautetta.


Rentoutusta hieronnasta
Ajatuksia tiiminvetäjyydestä:
Aluksi ajatus isosta vastuusta jännitti, osaanko ottaa vastuun? Onneksi tiimiläiset olivat hyvin motivoituneita ja tarttuivat toimeen. Tärkeää tiiminvetäjyydessä on jakaa tehtävät, ja kertoa selkeästi mitä mihinkin tehtävään kuuluu ja mikä asia on kenenkin vastuulla. Joustavuutta tarvitaan myös, tilanteet
elävät aina ja asiat eivät aina mene niin kuin on suunniteltu.
Täytyy osata "luovia".

Tiiminvetäjän on oltava motivoiva ja kannustava. Kehu kun on aihetta, ja anna RAKENTAVAA palautetta. Ja jos jossain epäonnistuu, se ei ole maailmaloppu. Epäonnistuminen on hyvä ajatella oppimisen näkökulmasta.

Hemmottelua käsihoidoissa

Se täytyy myös muistaa, että huomioi kunkin ryhmäläisen osaamisen ja vahvuudet. Tietysti on hyvä, että jokainen menee joskus oman mukavuusalueensa ulkopuolelle, mutta jos jollakin on jokin eritystaito tai jotain eritysosaamista, sitä voi käyttää hyödyksi projektissa.


Valmentajat innokkaina


Tiiminvetäjyys on kaiken kaikkiaan hyvä kokemus. Siinä asemassa pääsee tutkimaan omia sosiaalisia taitojaan hieman eri näkökulmasta.






Tuleville tiiminvetäjille tsemppiä :)
Lähihoitajaopiskelijat: Heidi, Meri ja Marjukka


Ehtii sitä tanssiakin tiimivetäjyydeltä